Honkajoki nosti 6. sijalle X30-sarjassa

Honkajoen kisaviikonloppu tarjosi kaksijakoisia tunnelmia Markukselle. Koko ajan oltiin ihan kärjen takana, mutta ihan kärkeen ei tahdottu yltää vaikka mitä yritimme. Välillä tuntui, että vaikka mitä tekisi, kierrosaika on aina sama.

 

Lisäksi jouduimme jumppaamaan autosta painoa pois, koska viikonlopuksi määrätty lisä-äänenvaimentaja toi autoon pari kiloa lisää painoa.

 

Lasikatto saatiin lopulta rikottua ja päästiin lähemmäs kärjen vauhtia.

 

Lauantaina aika-ajo meni kohtuullisesti ja tuloksena oli 5. sija. Loistosuoritus se ei ollut, mutta antoi alkueriin ruudut 3 ja 4, joista oli kuitenkin mahdollista taistella hyvästä paikasta finaaliin.

 

Alkueristä tuli sijat 2 ja 3, mitkä olivat mielestämme hyvät suoritukset. Se tiesi finaaliin lähtöruutua 3.

 

Finaalissa nähtiin tuttua alkuhässäkkää. Markus haastoi hetken aikaa koko viikonlopun dominoidutta Henri Pihlajikkoa jopa kärkipaikasta, mutta sitten vauhti oli vain liikaa. Takaa tuli myös kova kolmen kopla, joka ajoi Markuksen kiinni. Oli keskityttävä taistelemaan sijoista 2-5.

 Markus päätti yrittää ratkaisua noin 3 kierrosta ennen maalia ja siirtyi pääsuoran päässä kärkeen. Ohitettava ei kuitenkaan antanut mitään ilmaiseksi vaan kuittasi takaisin ohi pistäen samalla Markuksen hieman leveäksi karaten samalla hieman kolmelta seuraavalta.

Markus putosi jo niin paljon, että palkintopallipaikka näytti menneen ohi suun.

Periksiantamattomalla taistelulla Markus ajoi kuitenkin edessämenneen kaksikon kiinni ja pääsi viimeiselle kierrokselle lähdettäessä liki iskuetäisyydelle kolmospaikasta. Iskumahdollisuutta piti kuitenkin odottaa viimeiseen mutkaan saakka. Juuri siihen tultaessa Markus hyökkäsi ja onnistui ohituksessa, mutta ajautui hitusen leveäksi. Takaa tullut Ville Mäntylä ei jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä ja kaasutti ohi kolmossijasta taistelleiden Markuksen ja Kaspar Korjuksen.

 

Maaliin Markus kiihdytti neljäntenä harmittavan vähän palkintopallista jääneenä.

 

Joka tapauksessa vauhti näytti kohtuulisen kilpailukykyiseltä, joten aloimme pohtia sotasuunnitelmaa sunnuntaille.

 

 

Sunnuntai

Sunnuntaina oli oikeastaan tiukempaa. Aika-ajosta tuli nyt lauantaihin verrattuna yhtä sijaa huonompi suoritus eli sija 6.

Se toi alkuerien lähtöruuduksi 4. Muuten se oli tyydyttävä lähtöruutu, mutta ulkopuolelta lähteminen ei mieltä lämmittänyt.

Myös vauhti mietitytti. Markus oli edelleen asemissa ajaa sijoista 2-5 mutta voittajan vauhtiin ei tuntunut olevan asiaa.

 

Erissä nelossija osoitti alussa hankaluutensa, mutta loppujen lopuksi ne menivät tyydyttävästi.

 

Alkueristä tuli tulokseksi sijat 4 ja 5.

Se tiesi finaaliin lähtöruutua 5.

 

Kolmannen rivin sisäpuoli oli mielestämme ihan mukiinmenevä lähtöpaikka. Markus otti ihan hyvän lähdön ja onnistui iskeytymään kärkijoukkoon. Henri Pihlajikko meni kärkeen ja meni viikonlopun käsikirjoituksen mukaan heti kovaa kärjessä. Takana Kaspar Korjus, Dariush Moghadampour, Markus ja Elmeri Peippo ratkoivat keskenään, kuka saisi vetää takaa-ajoa. Loppujen lopuksi Markus kärsi keskenäisessä kamppailussa eniten ja putosi hieman muista.

 

Alkoi ankara takaa-ajo. Markus vakiinnutti sijan 4 ja ajoi kisan loppupuolella kolmosena ajavaa Kaspar Korjusta ankarasti takaa loppukierroksilla. Kierrosaikojen perusteella takaa-ajo näytti tuottavan tulosta ja ero kapeni.

 

Sitten autoon iski tekninen vika, joka pudotti kierrosaikoja 0,2-0,4 s per kierros.

 

Kolmossijaan ei ollut enää sillä vauhdilla mahdollisuuksia, joten Markus keskittyi varmistamaan nelossijaansa, jolla myös tuli ruutulipulle.

 

Voiton nappasi vastaansanomattoman kovaa ja virheettömästi koko viikonlopun ajanut Henri Pihlajikko, jota oikeastaan kukaan ei pystynyt kisaviikonloppuna tosissaan haastamaan.

 

Kakkoseksi ajoi viime vuoden sarjavoittaja Elmeri Peippo, kolmanneksi Viron Kaspar Korjus ja neljänneksi siis Markus Laitala.

 

Finaalitulosten valossa paras X30-viikonloppu oli takana. Molemmista päiviltä nelossija oli taskussa, joskin palkintopallillekin oli mahdollisuudet, muttemme pystyneet mahdollisuuksiamme käyttämään. Se jäi vähän kismittämään.

 

Viikonloppu tiesi sarjasijoituksen nousua sijalta 10 sijalle 6.

 

Iskuasemat ylöspäin ovat hyvät. Sarjavoittoon ei enää ole mahdollisuuksia, mutta muista sijoista on täysin mahdollista ajaa, kunhan paketti pysyy kasassa. Suunta on joka tapauksessa nousujohyteinen ja Laukaan radalla ajamamme testin perusteella seuraavasta kisaviikonlopusta parin viikon kuluttua voi odottaa mitä vaan.

 

Toivotamme kaikille oikein mukavaa ja lämmintä heinäkuuta.

 

Tavataan Laukaalla!