Hyvässä vauhdissa Baltic Cupissa

Keski-Viron Pöltsamaalla Kuningamäen Kardiradalla Tarton suunnassa ajettiin Baltic Cup äitienpäiväviikonloppuna 13-14.5.

 

Pienen miettimisen jälkeen päätimme osallistua taisteluun Baltian mestaruudesta.

Kisamatka tarjosi vauhtia ja vaarallisia tilanteita klassiseen tapaan.

 

Matka alkoi keskiviikkoiltana aurinkoisena ja vielä 40 kilometriä ennen määränpäätä keli oli kylmä, mutta aurinoisen kaunis.

 

Sitten kaikki muuttui. Lumisade iski ja jatkui loppumatkan aina määränpäähän saakka.

 

Aaumunäkymä majapaikasta oli kuin joulun postikortista. Lunta ja sokerihuurretulta näyttäviä puita.

 

 

Koska aamu oli kylmä, ei radalle ollut kiirettä. vaikka ajaminen oli sallittua jo kello 8, puolen päivän aikaan alkoi autoja ilmestyä radalle.

 

Torstai sujui oikeastaan aika hyvin. Iltapäivälla uusilla renkailla ajettu veto herätti kysymyksiä rengassarjan laadusta.

Pääsimme kohti kärkeä, mutta aikaparannuksen pienuus käytettyihin renkaisiin nähden pisti miettimään.

 

Perjantaina olisimme ajaneet uudella sarjalla, mutta niitä ei ollut saatavilla, joten oli tyytyminen vanhoihin renkaisiin. Se jätti meille miettimistä lauantain aika-ajoon.

 

 

Lauantain aika-ajo oli selkeä alisuoritus. Teimme todennäköisesti pieniä virheitä säädöissä, eikä treenirenkaisiimme nähden täysin eri planeetalta ollut uusi kisarengassarja tehnyt asiaa helpommaksi.

 

Lopputuloksena 7 sija aika-ajosta. Se tiesi haasteita eriin, koska Pöltsamaan rata on nopea, mutta vain 830 metriä pitkä. Erot ovat kärjessä pieniä ja muutaman kymmenyksenkin aikaero on vaikea ajaa kiinni.

 

Alkuerissä nähtiin, mitä se merkitsi. Keiloilla erotetuilla lähtökäytävillä oli aika temppu menestyä, kun lähtöpaikka oli lähempänä pakan keskikohtaa kuin kärkeä. Jos edessä joku stumppasi, kuten toisessa erässä kävi, viereinen jono meni menojaan ennen kuin keilarivi päättyi ja pystyi ryhmittymään oikealle ja ohitukseen.

 

Erissä ei saatu parannuksia aikaan, joten prefinaalin lähtöruuduksi tuli sama 7 kuin aika-ajostakin.

Sen kuitenkin tiesimme, että vauhti riittäisi vaikka kärkeen.

 

Finaalit ajettiin eriä seuraavana päivänä sunnuntaina.

 

Prefinaalikin meni tuttuun tapaan. Lopputuloksena ankaran yrittämisenkin jälkeen oli ruutu – 7!

 

Finaali lähti menemään aluksi hyvin ja sitten huonosti. Markus putosi toiseksi viimeiseksi takamutkien jälkeen. Tilanne näytti  aika toivottomalta, mutta Markus ei antanut periksi.

Kuski aloitti ankaran hyökkäyksen ja ohitti Pöltsamaan radan jokaisessa paikassa. Vaikka ohituspaikkoja piti olla ehkä pari, Markus ohitti yhtä radan kohtaa lukuunottamatta jokaisessa mutkassa tai suoran päässä.

 

Pohja-aikoja alkoi tulla ja nousu kohti kärkeä oli todella päättäväinen. Vaikka podiumille ei ilman muiden apua ollut mahdollisuuksia, Markus ajoi finaalista kaikki sijat, mitä takamatkalta lähtien pystyi.

 

Loppukierroksilla Markus jahtasi kärkiryhmää pohjia takoen, mutta ei ihan ehtinyt saavuttaa matkan loppuessa kesken.

 

Lopputuloksena oli kuitenkin 6. sija kärkiryhmästä hitusen jääneenä. Viimeiselle kierrokselle saakka Markus piti finaalin pohja-aikaa, kunnes tiimikaveri Tuisku Ovaska otti kisan nopeimman kierroksen itselleen muutaman sadasosan erolla.

Se ketoo tiimin kuskien kyydin olleen kohdallaan.

 

Lopputulos oli sijoitusmielessä pettymys, mutta kuskin yritykseen, auton toimintaan ja vauhtiin oli pakko olla tyytyväinen. Jos alussa ei olisi tullut hässäkkää, vauhti olisi riittänyt vaikka voittoon.

 

Pettymys kuitenkin lientyi palkintojenjaossa. Sen yhteydessä arvottiin uusi X30-moottori. Arpaonni oli Markuksen puolella ja hän voitti itselleen upouuden X30-moottoripaketin.

 

Seuraavalla viikolla vahvistuivat myös ylioppilaskirjoitusten tulokset ja Markus on kevään 2017 ylioppilas.

 

Näillä uusilla eväillä lähdemme tavoittelemaan huippusuoritusta Oulun X30-Challengesta 10-11.6.

 

Mukavaa kesän odotusta.