Kauden paras aika-ajo päätöskilpailussa

RMC-sarjan kauden finaaliviikonloppu tarjosi sekä epätoivoa että onnistumisen tunteita.

Harjoituksissa parannettiin koko ajan kuten oli tavoitekin ja viimeisessä perjantain vedossa oltiin jopa sarjan kärkikuskien vauhdissa.

Lauantaina tuli sitten lunta tupaan. Aika- ajo meni käsittämättömästi penkin alle ja tuloksena oli 29. sija, joka tuntui perjantain vauhtiin nähden kohtuuttoman huonolta. Syytä tähän ei keksitty, koska ainoa muutos autoon oli uudet renkaat. Kuski sai siis haukut mekaanikko-managerilta, aiheetta, kuten tuonnempana selviää.

Aika-ajon tulos tiesi heti sitä, että finaalipaikkakin tulee olemaan kiven takana radalla, jossa ohituspaikat ovat kortilla. Näin olikin, koska kulku oli vaisua ja ajo näytti vaikealta.

Yrityksestä huolimatta päivä ei isoja onnistumisen tunteita herättänyt. Jos vähän jossain onnistui, kohta tuli taas takkiin. Prefinaalipaikka irtosi aivan nipin napin, tuloksena 33 ruutu, kun 34 selvisi prefinaaliin.

Prefinaalissa sijoitus parani 7 sijaa, mutta finaaliin vaatimaton 26. ruutu.

Finaalin alku lähti hyvin liikkeelle ja kova yritys nosti sijan jo 12-14 tietymille, mutta sitten alkoi tapahtua. Kakkosmutkan jälkeen tuli romua, kun takaa tullut raju pusu Markuksen takapuskuriin käynnisti ketjureaktion. Markus päätyi Atte Haakanan päälle ja liki kaatoi autonsa. Onneksi kukaan kuskeista ei loukannut itseään. Finaalin sijoitus DNF. Ihme kyllä oma auto säilyi enemmittä vaurioitta, vaikka aluksi luultiin muuta.

Lauantaina illalla uusia renkaita asentaessa tuli vilkaistua renkaiden infolappuihin ja syy päivän kehnoon vauhtiin selvisi hetkessä. Olimme ostaneet ennen kisaa 3 rengassarjaa, joista vanhimmat renkaat olivatkin vuodelta 2009 ja tuoreimmat 2010. Ihmetystä herätti se, ettei D1-renkailla ole ajettu Suomessa vuosina 2009-10.

Ylivuotisilla kumeilla hävittiin ainakin 0,6 sekuntia tai enemmän 2011 renkaisiin verrattuna. Kun muutamalla sadasosalla saattaa pudota aika-ajossa 10 sijaa, 0,6 sekuntia pudottaa...paljon.

Arvatkaa jälleen, harmittiko?

Kaupasta haettiin uudet renkaat ja ne laitettiin vanteelle. Sunnuntain aika-ajossa vauhti oli sitten aivan eri luokkaa. Oman erän johtopaikkakin oli hallussa, mutta loppujen lopuksi tuli oman erän sija 5 ajalla 45,339 ja aika-ajon yhteistulosten 10 sija. Paalusta Markus jäi 0,18 sekuntia.

Tasaisuutta kuvaa se, että 0,2 sekunnin sisään mahtui 15 ensimmäistä kuskia. Kovaa mentiin.

Ykköserän ajat olivat kakkoserää hitaampia, joten todennäköisesti ajaminen toisessa aika-ajoryhmässä olisi saattanut parantaa lopputulosta muutaman sijan.

Eriin ruutu 7.

Ensimmäisessä erässä lähtö vähän epäonnistui ja takaatuleva kuljettaja pääsi startissa sisäpuolelle. Se pudotti sijoitusta aina 11. sijalle, mikä oli erän loppusijoitus.

Toisessa erässä lähtö meni nappiin, mutta erän loppupuoli meni ankarasti paikkaa puolustaessa noin 10 auton letkan seuratessa ja vaaniessa virhettä, jota ei tullut. Lappeenrannassa imuavun merkitys on takana tulevalle valtava, joten virheisiin ei ollut varaa ja ohitusmahdollisuutta ei parannut antaa.

Erän 5. Sija ja lähtöpaikka 11. prefinaaliin.

Prefinaali alkoi hyvin aina kakkosmutkaan saakka, kunnes takaa tullut venäläiskuljettaja käytti Markuksen takapuskuria täysin tarkoituksellisesti jarruna ja tuuppasi Markuksen hiekalle. 6-7 autoa pääsi ohitse, vauhti kuoli kokonaan ja prefinaalin mahdollisuudet sijan parantamiseen olivat Markuksen osalta menetetty. Törmäilijä sai varoituksen, mikä ei törmäilyn takia mahdollisuutensa menettänyttä lohduttanut yhtään.

16. Ruutu finaaliin.

Finaalin lähtö alkoi heti kolarilla, jota väistellessä Markus menetti pari sijaa. Myöskin auton kulku hieman puutui finaalissa -ehkä oltiin liian laihoilla seoksilla- ja ankaran väännön tuloksena heltisi 17. sija. Se sija päätti samalla RMC-kautemme.

Markuksen loppusijoitus oli sarjassa 18. Palkinnoille yllettiin kerran, joskin mahdollisuuksia useampaankin olisi voinut olla vähän paremmalla tuurilla.

Sarjan kärkikahinoihin emme odottaneetkaan yltävämme, vaan pääsy ylempään kolmannekseen, enimmillään ehkä 15 sakkiin ensimmäisenä vuonna oli tavoite. Lähelle päästiin. Pisteitä kaudella sai kaikkiaan 51 kuskia.

Teknisiä harmeja riitti liikaakin ja esimerkiksi taka-akseleita vääntyi alkuun joka viikonloppuna, mikä kertoo otteiden kovuudesta radalla. Myös mekaanikon sairaalareissu alkukesällä haittasi varsinkin harjoittelua ja testaamista.

Toivoa sopii, että enempää tekniikkamurheita ei enää tule tänä vuonna ja määrä supistuu ensi vuonna. Nyt teknisiä keskeytyksiä tuli liikaa.

Seuraavaksi valmistaudutaan keskiviikon Keimola Cupiin sekä syyspäräykseen. Sitten levätään kartingista ja pohditaan ensi kauden ohjelmaa, kunhan on vedetty hetki henkeä.

Onnittelut Wille Itkoselle RMC:n Rotax Max Junior-sarjan ansaitusta voitosta ja onnea Abu Dhabin Grand Finaleen. Samoin onnea Jesse Lehtoselle ja Simo Rauhalalle kakkos- ja kolmossijasta. Kolmikko ajoi hyvin ja kovaa.

Kaikille kilpakumppaneille ja sarjan järjestäjille iso kiitos huikean muistorikkaasta RMC-kaudesta.

Näemme jälleen Porin syyspäräyksessä. Mukavaa hiipuvaa loppukesää ja alkavaa syksyä.